Choke on billion dollar coke

Tättärää, tautipesäke toivottaa hyvää hiihtolomaa kaikille kilteille ja vähemmän kilteille lapsosille. Kyllä, oon TAAS kipeenä. Vois pikkuhiljaa yrittää ymmärtää, et mun vastustuskyky on paska ja mun pitäis ruveta syömään kunnolla ja pitämään vaatteita päällä. Ja paskat, talven syytä tää on. Oon vaan aina lomilla kipee.

Mutjoo, viime viikonloppuna nähtiin mm. Valtteria taas kerran, ja taas kerran meininki oli merkillisintä pitkään aikaan.

löysin aamulla jotain viis tällästä kuvaa mun kamerasta, haluisin tietää miten oon saanu näitä aikaan..

Keskiviikkona oltiin kattomassa Crashdietin keikkaa On the rocksissa. Lähettiin joskus kymmenen aikaan rullaamaan dösällä Stadiin, ja matka meni pokerin voimin. Tarkotus oli olla jonossa joskus vähän kahentoista jälkeen, mut jotenki päädyttiin sinne kahdelta. Se jono ei ollu edes pitkä siinä vaiheessa. Meiän ruhtinaallinen kahen tunnin jonotus meni hytisten ja Vapianon vessassa rampaten. Tavattiin myös uusi hengenheimolaisemme Janita, jonka myöhemmin nappasimme mukaamme Forssaan asti.

olen jättiläinen. hiuksissakin tapahtunut pientä värimuutosta

Ovet aukes siinä neljän aikaan, ja epämääräisen narikkasäädön jälkeen juostiin lavan eteen ja fiilisteltiin hyviä biisejä puoltoista tuntia, kunnes itse bändi tuli lavalle. Keikka oli ihan helvetin loistava, kuten saatto odottaakin. Onnistuin ajautumaan siitä aika edestä johkiin neljänteen riviin, missä tukehduin jonkun hemmon hiustenhulmautteluun ja talloin kokoajan jonkun ressukan varpaita(sori!). Kuurouduin hetkellisesti ja suu kuivui Saharan kaltaiseksi, mutta mahtavaa oli.

sain otettua kokonaista kolme kuvaa koko keikasta, laatu suunnilleen tätä.

Nyt oonkin viimeset kolme päivää tehnyt täydellistä kuolemaa. Makasin koko eilisen päivän sängyssä ja katoin telkkaria, kunnes nukahdin joskus viideltä ja nukuinki sitten koko yön, ja aamulla rupesin taas katsomaan telkkaria. Elän hyvin jännittävää elämää täällä.

Varkaalta varkaalle

Trallallaa, pitkästä aikaa pääsen tännekin jauhamaan, vaikken toki mistään mielenkiintoisesta taaskaan.
Sain vihdoin kaikki pakettini, mutta niiden sisällöstä ei valitettavasti tipu kuvia, koska kaverini kössi koko talon ainoon toimivan kameran ja olen ihan kuvia vailla. Se taas tarkottaa sitä, että en voi esitellä ostoksiani tai edes itseäni, joten tässä postauksessa ei oikeastaan ole mitään järkeä.
Perjantai ja lauantai meni rairairailakkaasti uusien tuttavuuksien seurassa, ja eilen kävin rakkaan isäni kanssa Turussa katsomassa vihdoin Hobitin, joka oli arvatenkin helvetin hyvä ja mikä parasta, täynnä Martin Freemania omnommom. Ainoo vaan, että elokuvakokemustani häiritsi aika saatanasti vieressäni röhnöttävä turkulainen jätkä, joka koki aiheelliseksi ilmottaa joka välissä, koska sieltä hyppää mitäkin otuksia ("hei nyt tulee hiisiä hei!"), rouskuttamalla äänekkäästi sipsiä ja muutenki hehkuttamalla tyttökavereillensa "tietämystään" kyseisestä filmistä.

Mun hiukset on kerenny jo vaihtamaan väriä kuvan nätistä violetista johonkin epämääräiseen sinisenruskeaan, mikä on jotenkin omalla hipsterillä tavallaan ihan jees, mutta yleensä aika järkyttävä. Tahtoo uutta väriä ja heti, mutta itellä ei taidot riitä, enkä edes omista väriä tällä hetkellä, paitsi sinistä, enkä tiiä oonko vielä valmis luopumaan lilasta.
Mitäs muuta, oon kärsinyt järkyttävästä väsymyksestä yli viikon, haluisin vaan joka välissä käpertyä johonkin pehmoiseen koloseen nunnuilemaan. Yölläkään en älyä nukkua, kun aina aattelen että käyn nopeesti koneella ja sit jämähdän siihen koko yöks ja saan jotkut neljän tunnin yöunet.
Toissaviikonloppuna juhlittiin kaverin synttäreitä valtaisalla porukalla ja sain siitä muistoksi oksennusta ja lisää kusta huoneeseeni, hiphei. Seuraavana päivänä oli hauska herätä ja koittaa miettiä, mikä osa mun omaisuudestani oli vielä suht hygieenistä. Mutta kivaa oli ja sehän on aina se pääasia. Ens viikonloppuna sitten pitäis nähdä taas Joonaa ja varmaan Valtteriakin, ja oishan sitä toiset synttäritki tulossa, kattoo nyt menenkö.
Mutta meikä lähtee nyt vihdoin petiin, kello on taas liian paljon univelkaisen ihmisparan nukkumaanmenoajaksi. Täällä mie vaan valitan ku väsyttää ja sit kuitenki valvon aina puoleenyöhön. Järkihoiäläjätä ja niinpoispäin.